Tässä artikkelissa opetellaan kaikki moodit eli kirkkosävellajit käytännöllisellä tavalla niin, että moodeja pystyy hyödyntämään osana omaa soittoa. Moodit ovat usein tosi monimutkainen asia kitaristeille, joten tämän tämän artikkelin tarkoitus on esittää asia mahdollisimman yksinkertaisella tavalla.
Monet moodeihin liittyvistä teoreettisista asioista avautuvat paremmin, kun moodeja on hetken aikaa käyttänyt osana omaa soittoa.
Tästä syystä pyrin painottamaan moodien soundieroja ja käytännöllistä lähestymistapaa, teoreettisemman sijaan.
1. Jooninen moodi
Jooninen moodi on sama asia kun duuriasteikko. Asteikon ensimmäinen moodi on aina sama asia kuin asteikko, josta moodeja lähdetään rakentamaan. Myös molliasteikoille on olemassa omat moodinsa ja esimerkiksi melodisen mollin ensimmäinen moodi on niin ikään melodinen molliasteikko. Voit siis suosiolla siirtyä seuraavan moodin pariin.
2. Doorinen moodi
Doorinen moodi on luonnollinen molliasteikko, jossa on ylennetty 6. sävel. Esimerkiksi A:sta alkaen ovat doorisen asteikon sävelet siis A, B, C, D, E, F#, G. Luonnollisessa molliasteikossa olisi sävelen F# sijaan sävel F.
Doorisen asteikon rakenne on siis 1, 2, b3, 4, 5, 6, b7. Luonnollisessa molliasteikossa olisi b6 sävel suuren sekstin sijaan.
Doorista asteikkoa kannattaa harjoitella sointukierron päälle, jossa on kaksi toistuvaa sointua. Esimerkiksi Am ja Bm tai Am ja D.
Voit lisätä sointukiertoon 7-säveliä tai muita lisäsäveliä, jos haluat sointukierrosta enemmän jazz-maisen. Esimerkiksi Am7 ja D7 tai Am7 ja D9.
On hyvä idea harjoitella yksi moodi kerrallaan ja opetella käyttämään sitä. Kannattaa keksiä moodia käyttämällä erilaisia kuvioita ja esimerkiksi intervallihyppyjä käyttämällä saa aikaan mielenkiintoisia melodisia ideoita. Voit palata tähän artikkeliin, kun on aika harjoitella lisää.
3. Fryyginen moodi
Fryyginen moodi on duuriasteikon kolmas moodi. Fryyginen asteikko on luonnollinen molliasteikko, jossa on alennettu toinen sävel (b2).
A-sävelestä lähtien fryygisen asteikon sävelet ovat A, Bb, C, D, E, F ja G. Luonnollisessa molliasteikossa olisi Bb-sävelen sijaan B-sävel (H).
Fryygisen asteikon rakenne on siis 1, b2, b3, 4, 5, b6 ja b7. Luonnollisessa molliasteikossa olisi suuri sekunti (2) pienen sekunnin (b2) sijaan.
Asteikkoa voi harjoitella esimerkiksi sointukierron päälle, jossa on Am ja Bb soinnut. On myös hyvä idea harjoitella lopuksi kaikkia moodeja yhden A-nuotin päälle. Voit äänittää A-sävelen, etsiä youtubesta “A drone” tai näppäillä Kitaran vapaata A-kieltä tahdin alkuun ja soittaa moodeja vain ylemmillä kielillä.
Moodien harjoitteleminen samasta pohjasävelestä auttaa erottamaan moodien sävyt toisistaan. Hyvä idea onkin miettiä jokaisen moodin kohdalla millaisia tunnelmia moodin soundi herättää sinussa. Eräs oppilaani kuvaili minulle, että doorisesta moodista tulee hänelle mieleen villi länsi. Minulle doorinen moodi kuulostaa keskiaikaiselta. Tämä mielikuva on luultavasti peräisin elokuvista tai peleistä ja onkin hyvä idea miettiä millaiseen elokuvaan tai peliin harjoittelemasi moodin soundi voisi sopia.
Fryyginen moodi kuulostaa minun korvaani hieman itämaiselta ja olen oppinut tunnistamaan moodin “värin” sen mielikuvan avulla.
4. Lyydinen moodi
Lyydinen moodi on duuriasteikon neljäs moodi. Lyydinen asteikko on duuriasteikko, jossa on ylennetty neljäs sävel (#4).
A-sävelestä lähtien lyydisen asteikon sävelet ovat A, B, C#, D#, E, F# ja G#. Duuriasteikossa olisi D#-sävelen sijaan D-sävel.
Lyydisen asteikon rakenne on siis 1, 2, 3, #4, 5, 6 ja 7. Duuriasteikossa olisi puhdas kvartti (4) ylinousevan kvartin (#4) sijaan.
Asteikkoa voi harjoitella sointukierron päälle, jossa on soinnut Emaj7 ja Amaj7. Sointukiertoa voi käyttää myös ilman 7-säveliä eli E-duuri ja A-duuri sointukierrolla. Lyydistä on myös hyvä idea harjoitella ainoastaan A-sävelen päälle.
Lyydinen moodi kuulostaa mielestäni uniselta ja rauhalliselta. Moodissa on minulle jotenkin todella tyyni tunnelma.
Hyvä idea moodin soundin miettimiseksi on jälleen kerran ajatella millaiseen elokuvaan tai peliin kyseisellä moodilla sävelletty musiikki sopisi. Näin opit muistamaan moodin soundin itse luomasi mielikuvan avulla.
5. Miksolyydinen moodi
Miksolyydinen moodi on duuriasteikon viides moodi. Miksolyydinen asteikko on duuriasteikko, jossa on alennettu seitsemäs sävel (b7).
A-sävelestä lähtien lyydisen asteikon sävelet ovat A, B, C#, D, E, F# ja G. Duuriasteikossa olisi G-sävelen sijaan G#-sävel.
Miksolyydisen asteikon rakenne on siis 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja b7. Duuriasteikossa olisi suuri septimi (7) pienen septimin (b7) sijaan.
Asteikkoa voi harjoitella esimerkiksi A7 ja Em7 sointukierron päälle. Sointukiertoa voi käyttää myös ilman 7-säveliä eli A-duuri ja E-molli sointukierrolla. Miksolyydistä kannattaa niin ikään harjoitella pelkän A-sävelen päälle.
Miksolyydinen moodi kuulostaa mielestäni mietiskelevältä, odottavalta ja hieman hullunkuriselta. Tee jälleen ajatusharjoitus, jossa mietit minkälaisia asioita sinä näet asteikkoa kuunnellessasi. Se auttaa painamaan mieleen asteikon luonteen.
6. Aiolinen moodi
Aiolinen moodi on sama asia kun luonnollinen molliasteikko. Asteikossa on siis tasan samat sävelet kuin duuriasteikossa, mutta se aloitetaan duuriasteikon kuudennesta sävelestä. Aiolisen moodin sävelet eli luonnollisen mollin sävelet ovat A:sta lähtien siis A, B, C, D, E, F ja G.
Aiolisen rakenne toisin sanoen sama kuin molliasteikolla eli 1, 2, b3, 4, 5, b6, b7.
7. Lokrinen moodi
Lokrinen on duuriasteikon moodeista viimeinen ja sävyltään tummin. Lokrinen moodi on luonnollinen molliasteikko, jossa on alennettu toinen (b2) ja alennettu viides sävel (b5). Verrattuna Fryygiseen moodiin siinä on siis myös alennettu viides sävel.
Lokrinen asteikko A-sävelestä alkaen on siis A, Bb, C, D, Eb, F ja G. Luonnollisessa molliasteikossa olisi Bb-sävelen sijaan B-sävel (H) ja Eb-sävelen sijaan E-sävel.
Lokrisen asteikon rakenne on siis 1, b2, b3, 4, b5, b6 ja b7. Luonnollisessa molliasteikossa olisi suuri sekunti (2) pienen sekunnin (b2) sijaan, sekä puhdas kvintti (5) vähennetyn kvintin (b5) sijaan.
Moodien rakenne
1 = sävellajin perusääni esimerkiksi A-joonisessa 1 = A, 2 = B jne.
Taulukon ymmärtämiseksi on hyvä tutustua intervallit -nimiseen artikkeliin.
| Moodin nimi | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jooninen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| Doorinen | 1 | 2 | b3 | 4 | 5 | 6 | b7 |
| Fryyginen | 1 | b2 | b3 | 4 | 5 | b6 | b7 |
| Lyydinen | 1 | 2 | 3 | #4 | 5 | 6 | 7 |
| Miksolyydinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | b7 |
| Aiolinen | 1 | 2 | b3 | 4 | 5 | b6 | b7 |
| Lokrinen | 1 | b2 | b3 | 4 | b5 | b6 | b7 |
Moodien harjoitteleminen
Moodit kannattaa harjoitella yksi moodi kerrallaan. Opettele ensi vaikka doorinen moodi, koska se on lähellä luonnollista molliasteikkoa ja kitaristien hyvin tuntemaa mollipentatonista asteikkoa. Moodit kannattaa opetella samasta pohjasävelestä alkaen.
Tässä artikkelissa on kaikkien moodien lähtöäänenä käytetty A-säveltä. A-sävel on hyvä paikka aloittaa, koska A-molliasteikko on monille kitaristeille tuttu ja A-säveltä on mahdollista soittaa vapaalla kielellä samalla kun improvisoi eri moodeilla sen yläpuolelle.
Tutustu yhden moodin soundiin huolellisesti ja opettele käyttämään sitä ennen seuraavaan moodiin siirtymistä.
Kannattaa tutustua ensin dooriseen ja miksolyydiseen moodiin, koska ne ovat varsinkin jazz-musiikissa käytettyjen 2-5-sointukadenssien päälle yleisesti soitetut moodit. Toinen tapa harjoitella moodit on opetella ne järjestyksessä. Tärkeintä on, että tutustut yhteen moodiin kerrallaan. Hyvä idea on jakaa 7 eri moodia jokaiselle viikonpäivälle ja harjoitella yhtä moodia aina yhtenä päivänä. Jos hyppäät joonisen moodin yli voit pitää seitsemäntenä päivänä kertauspäivän, jolloin harjoittelet kaikkia moodeja.
