Soinnut ovat kitaristin tärkein työväline säestämisessä ja laaja sointujen ymmärtäminen auttaa myös sooloja ja melodioita soittavaa kitaristia erottumaan edukseen. Sointujen rakentaminen tehdään pinoamalla erilaisia intervalleja, yleensä terssejä päällekkäin.
Kolmisoinnun osat
Yksinkertaisimmillaan sointu muodostuu kahdesta terssi-intervallista, jotka ovat joko suuria tai pieniä. Duurisointu muodostuu, kun laitetaan päällekkäin suuri terssi (C-E) ja pieni terssi (E-G). Mollisointu taas muodostetaan päinvastoin laittamalla päällekkäin pieni terssi (C-Eb) ja suuri terssi (Eb-G). Alla on esimerkkitaulukko kaikista kolmisoinnun tyypeistä ja niiden muodostamista intervalleista.
| soinnun tyyppi | alempi intervalli | alempi intervalli |
|---|---|---|
| duurisointu | suuri terssi (C-E) | pieni terssi (E-G) |
| mollisointu | pieni terssi (C-Eb) | suuri terssi (Eb-G) |
| vähennetty sointu | pieni terssi (C-Eb) | pieni terssi (Eb-Gb) |
| ylinouseva sointu | suuri terssi (C-E) | suuri terssi (E-G#) |
Nelisoinnut
Nelisointujen pohjana toimii aina jokin kolmisoinnun tyypeistä. Nelisointuun on lisätty yksi intervalli ja sen tyyppi määrittää onko nelisointu 7-sointu, maj7 vai kenties 6-sointu. Soinnun muut sävelet muuttavat nelisoinnun nimeä seuraavan taulukon mukaan.
| soinnun nimi | sävelet | intervallit |
|---|---|---|
| CMaj7 | C E G B | 1 3 5 7 |
| C7 | C E G Bb | 1 3 5 b7 |
| Cm7 | C Eb G Bb | 1 b3 5 b7 |
| Cm7b5, Cø, puolidimi | C Eb Gb Bb | 1 b3 b5 b7 |
| Cdim7, kokodimi | C Eb G Bbb | 1 b3 5 bb7 |
| C7sus4 | C F G Bb | 1 3 5 b7 |
| C7sus2 | C D G Bb | 1 2 5 b7 |
| C6 | C E G A | 1 b3 5 6 |
| Cm6 | C Eb G A | 1 b3 5 6 |
| Cadd9 | C E G D | 1 3 5 9 |
Soinnun nimestä näkee suoraan minkälaisia intervalleja sointu pitää sisällään. Jos soinnun nimi on esimerkiksi FMaj7 näkee nimestä suoraan, että ajatuksena olisi soittaa F-sävelestä alkava duurisointu ja lisätä siihen suuri septimi.
Lisäsävelet
Nelisointuihin voidaan lisätä ääniä ja näin saadaan aikaan entistäkin värikkäämpiä sointuja. Intervallit osiossa mainitut seuraavan oktaavin puolelle menevät intervallit nooni (9) undesimi (11) ja tredesimi (13) ovat yleisiä sointujen laajentamisessa käytettyjä intervalleja. Alla joitain esimerkkejä laajemmista soinnuista
•
| soinnun nimi | sävelet | intervallit |
|---|---|---|
| CMaj9 | C Eb G B D | 1 3 5 7 9 |
| C9 | C E G Bb D | 1 3 5 b7 9 |
| Cm9 | C Eb G Bb D | 1 b3 5 b7 9 |
| CMaj13 ⚠️ | C Eb G B D A | 1 3 5 7 9 13 |
| C13 | C Eb G Bb D A | 1 3 5 b7 9 13 |
| C7b9 | C E G Bb Db | 1 3 5 b7 b9 |
| C7b5b9 | C E bG Bb Db | 1 3 b5 b7 b9 |
| C6/9 | C E G A D | 1 b3 5 6 9 |
| Cm6/9 | C Eb G A D | 1 b3 5 6 9 |
| C7#11 | C E G Bb #F | 1 3 5 7 #11 |
| CMaj7#11 | C E G B #F | 1 3 5 7 #11 |
Piditkö artikkelista?
Jätä kommentti ja jaa se käyttämällä painikkeita👇
